Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS ON KANSAINVÄLISTEN IHMISOIKEUKSIEN PERUSTA. KAIKKI MAAILMAN VALTIOT OVAT KÄYTÄNNÖSSÄ HYVÄKSYNEET SEN.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisella julistuksella ("Universal Declaration of Human Rights"), joka hyväksyttiin 10.12.1948 Yhdistyneiden Kansakuntien yleisistunnossa, on ollut suuri merkitys kansainvälisten ihmisoikeusnormien kehittämisessä. Julistus on saanut lähes kaikkien valtioiden hyväksynnän. Siinä mainitut oikeudet ovat antaneet pohjan yli 90 kansainväliselle sopimukselle, julistukselle ja muille asiakirjoille pelkästään YK-järjestelmässä. Sitä voidaan perustellusti kutsua tärkeimmäksi asiakirjaksi ihmisoikeuksien saralla.
Julistuksen velvoittavuus
Ihmisoikeuksien julistus on kansainvälisen yhteisön antama julistus, joka ei sinänsä ole laillisesti sitova. Sen sitovuudesta ollaan kuitenkin kahta eri mieltä. Ensimmäisen näkökulman mukaan ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on tullut osaksi tavanomaista kansainvälistä lakia, joten se sitoo valtioita ja on siten saavuttanut yleismaailmallisen hyväksynnän. Lisäksi julistuksen periaatteet on vahvistettu muissa kansainvälisissä sopimuksissa, joten niistä on tullut sitovia ainakin sopimuksien allekirjoittajille. Toinen näkökulma painottaa sitä, että vaikka ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on liitetty useiden maiden perustuslakeihin, se ei kuitenkaan ole tullut kaikkialla käytäntöön eikä sen vuoksi ole laillisesti sitova.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen löydät kokonaisuudessaan Mitä ne ovat -osiosta. Avaa julistus uuteen ikkunaan tästä
