Vammaisten oikeuksien valvonta Suomessa

Vammaisten ihmisoikeuksia ei Suomessa valvota järjestelmällisesti. Valvonta perustuu pääosin kanteluihin, joiden käsittelystä vastaavat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi seurata erityisesti vammaisia koskevien palvelujen saatavuutta ja vammaisten asemaa yhdessä lääninhallitusten kanssa. Ministeriöön ja lääninhallituksiin voi tehdä myös kanteluita. Lisäksi kuntien eri viranomaiset, kuten rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaiset, seuraavat vammaisten ihmisten asemaa omassa kotikunnassaan.

Vammaisten ihmisten omilla järjestöillä on keskeinen rooli ihmisoikeuksien valvonnassa. Osalla järjestöistä on omia lakimiehiä tai vammaisasiamiehiä, joiden tehtävänä on auttaa juridisissa kysymyksissä. Järjestöt eivät kuitenkaan ole olleet kovinkaan aktiivisia valvontatoiminnassaan, eikä vammaisten oikeuksien loukkauksia useinkaan käsitellä ihmisoikeuskysymyksinä.

Vammaisten ihmisoikeuskeskuksen (VIKE) nettisivuilla on mahdollisuus tehdä ilmoitus vammaisten henkilöiden syrjinnästä. http://www.kynnys.fi/vike.html

Vammaisille ihmisille esteettömyys on tärkeää. Esteettömyydellä voidaan tarkoittaa esimerkiksi fyysisen toimintaympäristön esteettömyyttä tai informaation saannin esteettömyyttä. Palveluiden saavutettavuus on tärkeä osa yhdenvertaisuutta, ja esimerkiksi itsepalvelun lisääntymisellä on suuri merkitys vammaisille ihmisille. Myös kommunikaatioon liittyvien ongelmien poistaminen on osa ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esimerkiksi selkokielisen ja pistekirjoitetun materiaalin sekä äänitteiden ja esimerkiksi kuvailutulkkauksen puute asettaa vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan muun muassa kulttuuritarjonnan suhteen.

Perustuu tekstiin Könkkölä: Tunne oikeutesi. Pidä puolesi. Auta muitakin.

Ihmisoikeusliitto: Syrjintä Suomessa 2008.

Kynnys ry:n ja VIKE:n nettisivut