Islam on yksi maailman suurimmista ja laajimmalle levinneistä uskonnoista. Islaminuskoisia, muslimeja, arvioidaan olevan noin 1,3 miljardia. Islam sai alkunsa 600-luvun alussa Arabian niemimaalla profeetta Muhammadin alulle panemana.
Islamin perusta on hyvin samankaltainen Lähi-idän varhaisempien uskontojen, juutalaisuuden ja kristinuskon, kanssa. Islamin ytimeen kuuluu yksijumaluus (Alláh), ilmoituskäsitys (Jumala ilmaisee tahtonsa ihmiskunnalle ilmoituksena), pyhä kirja Koraani, käsitys ihmisen vastuusta teoistaan Jumalalle sekä näkemys luomisesta ja viimeisestä tuomiosta. Myös monet tapahtumat ja henkilöt ovat kolmelle uskonnolle samoja ja kaikkien kunnioittamia.
Islamilaisen näkemyksen mukaan uskontojen samankaltaisuus johtuu siitä, että Jumalan sanoma on ollut aina Aadamista lähtien sama, islam, jota myös juutalaisuuden ja kristinuskon perustajat Mooses ja Jeesus opettivat. Heidän myöhemmät kannattajat sitä vastoin antoivat opetuksen turmeltua, minkä takia muut uskonnot etääntyivät islamista. Jumala lähetti ihmiskunnalle yhä uusia profeettoja, viimeisenä Muhammadin, jonka kautta Hän kertoi lopullisen sanomansa. Jumalan varsinainen sanoma on tallennettu Koraaniin.
Islam jakautuu kahteen pääryhmään: sunnalaisuuteen ja shiialaisuuteen. Valtaosa muslimeista on sunnalaisia, ja tämäkin esittely perustuu sunnalaisuuteen. Perinteisen näkemyksen mukaan jakautuminen sunnalaisiin ja shiialaisiin on perua profeetta Muhammadin seuraajaan liittyneestä kiistasta. Opillisesti ryhmät eroavat siinä, että sunnalaisuudessa uskonnollinen auktoriteetti kuuluu muuttumattomille kirjoituksille, Koraanille ja sunnalle, kun taas shiialaisuuden mukaan imaamit käyttävät uskonnollista valtaa, ja heillä on myös yhteys Jumalaan.
Perustuu tekstiin Hämeen-Anttila: ”Mitä islam on?” teoksessa Kouros ja Villa (toim.): Ihmisoikeudet ja islam.