Hindulaisuus
Hindulaisuus on maailman kolmanneksi laajin uskonto yli miljardilla kannattajallaan. Suurin osa hindulaisista asuu Intiassa ja Nepalissa. Huomattavia hinduvähemmistöjä elää myös Sri Lankassa, Kaakkois-Aasiassa, Etelä- ja Itä-Afrikassa ja muualla maailmassa. Käsite hindulaisuus on länsimaista perua, ja se yhdistää useita uskontoja ja lahkoja, joiden kirjo on laajempi ja moninaisempi kuin esimerkiksi juutalaisuus, kristinusko ja islam kaikkine suuntineen yhdessä.
Hindulaisuudella on kaikista maailmanuskonnoista pisin historia, arviolta yli neljä ja puoli tuhatta vuotta. Sillä ei ole mitään tiettyä historiallista perustajaa, keskitettyä johtoa tai kirkon kaltaista hallinnollista rakennetta. Hindulaisuudessa ei ole myöskään yhteistä oppia tai uskontunnustusta, vaan siihen kuuluvissa liikkeissä on hyvinkin erilaisia käsityksiä ja oppeja. Mielipiteitä ja oppeja tärkeämpää hindulaisuudessa on noudattaa maailmankaikkeutta ja yhteiskunnallista järjestystä ylläpitäviä velvollisuuksia.
Yksi hindulaisuuden elinvoimaisuuden perusteista on sen kyky omaksua eri mielipiteitä ja sopeutua uusiin olosuhteisiin. Hindulaisuudessa primitiivinen kansanusko ja kehittynyt filosofinen korkeauskonto elävätkin rinnakkain ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Hindulaisuudesta on vuosisatojen aikana kehittynyt monimuotoinen uskonto, joka ilmentää rikasta ja omaperäistä sivilisaatiota. Länsimaissa hindulaisuuden vaikutus näkyy myös esimerkiksi joogan (yoga) suosiossa sekä uskonnollisten opettajien, gurujen, ja heidän perustamiensa liikkeiden myötä.
Perustuu tekstiin Parpola: ”Hindulaisuus” teoksessa Hyry & Pentikäinen (toim.): Uskonnot maailmassa.
« edellinenseuraava »
