Syrjinnän kiellon taustaa
SYRJINNÄN YLEISIMPINÄ PERUSTEINA OVAT AINA OLLEET IHMISEN ALKUPERÄÄN, SUKUPUOLEEN, USKONTOON TAI MAAILMANKATSOMUKSEEN LIITTYVÄT SEIKAT.
Oikeutta olla joutumatta syrjityksi pidetään eräänä kaikkein keskeisimmistä ihmisoikeuksista, sillä syrjinnällä loukataan ihmisarvon ydintä, ihmisen identiteettiä. Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää torjua syrjintä, joka estää joitakin väestöryhmiä osallistumasta jollekin yhteiskunnallisen elämän alueelle tai esimerkiksi saamasta koulutusta. Tärkeää on myös oikeusturvan takaaminen syrjinnän uhreille.
Nykyisin syrjinnän kielto on vakiintunut periaate. Aikaisempina vuosisatoina rodullisen ylemmyyden ja syrjinnän politiikka oli kuitenkin osa monien vaikutusvaltaisten eurooppalaisten ja muiden kansakuntien siirtomaapolitiikkaa ja alueellista laajentumista. Syrjintää saivat kokea muiden muassa siirtomaiden alkuperäiset asukkaat.
1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla maailma todisti juutalaisvastaisten teorioiden tuhoja, jotka huipentuivat natsien yrityksiin eliminoida juutalaiset toisessa maailmansodassa. Varhaisimmat syrjintäkiellot sisältyivätkin erilaisiin valtioiden välisiin rauhansopimuksiin. Niillä pyrittiin yleensä turvaamaan jonkin tietyn uskonnollisen tai kansallisen vähemmistön asema sopimusvaltioissa. Syrjinnän kiellon kehittymisestä huolimatta ihmiskunta koki vuosisadan loppupuolella entisessä Jugoslaviassa tapahtuneet "etniset puhdistukset" ja järjestelmällisen tutsien tappamisen Ruandassa. Nämä ovat vain kaksi esimerkkiä raakuuksista, joihin etnisissä konflikteissa on syyllistytty kaikilla mantereilla.
Lisäksi miljoonat siirtotyöläiset, pakolaiset ja sisäiset pakolaiset sekä muut ulkomaalaiset tai vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat jatkuvasti syrjintää, väkivaltaa ja riistoa. Esimerkiksi Euroopassa rasistiset äärioikeistolaiset ryhmät ovat lisänneet kannatustaan politiikassa. Entisissä siirtomaissa monet syrjivät käytännöt ja menneisyyden perinnöt ovat vakiintuneet syrjintämalleiksi, jotka tukevat vallitsevien poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden säilymistä.
Perustuu tekstiin Levin: Ihmisoikeudet. Kysymyksiä ja vastauksia.
