Pakolaisuuteen liittyviä käsitteitä
Kuka on kiintiöpakolainen?
Suomen valtio varautuu vuosittain talousarviossaan ottamaan vastaan tietyn määrän pakolaisia Tässä budjetissa vahvistetussa pakolaiskiintiössä Suomeen tulevia ihmisiä kutsutaan kiintiöpakolaisiksi. Osa kiintiöstä varataan hätätapauksille. Vuoden 2006 pakolaiskiintiö oli 750.
Turvapaikanhakijoista poiketen kiintiöpakolaiset ovat saaneet pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan. Sen on heille myöntänyt YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Myös kiintiöpakolaiset valitaan hätätapauksia lukuun ottamatta suomalaisten viranomaisten tekemien haastattelujen perusteella. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista on iranilaisia, irakilaisia ja entisen Jugoslavian kansalaisia.
Mitä tarkoittaa perheenyhdistäminen?
Suomessa turvapaikoista päättää ulkomaalaisvirasto. Vuonna 2006 se myönsi turvapaikan tai oleskeluluvan yhteensä 618 ihmiselle. Heistä 38 sai pakolaisstatuksen. Suomessa asuva pakolainen voi saada lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämissäännösten perusteella.
Lähiomaiseksi katsotaan puoliso sekä alle 18-vuotiaat lapset, myös adoptoidut. Puoliso, jonka kanssa on avioiduttu vasta Suomeen saapumisen jälkeen, ei kuulu perheenyhdistämisen piiriin. Alle 18-vuotias pakolaisstatuksen saanut lapsi tai nuori voi saada Suomeen vanhempansa ja alle 18-vuotiaat naimattomat sisaruksensa. Suomen valtio kustantaa perheenjäsenen matkan Suomeen, ja hän on oikeutettu pakolaisten vastaanottopalveluihin. Vuonna 2006 tehtiin 129 myönteistä perheenyhdistämispäätöstä.
Perustuu tekstiin Tapanainen: Turvaa etsimässä - Perustiedot pakolaisuudesta.
Tilastotiedot (2006): www.uvi.fi ja www.tilastokeskus.fi
