Kansan osallistumiseen perustuva hallintojärjestelmä. Demokratian tunnusmerkkejä ovat vapaat vaalit, sekä vallan kolmijako - lainsäätö, toimeenpano ja tuomiovalta on erotettu toisistaan.
EN:n piirissä valmisteltu vuonna 1953 voimaan tullut sopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta. Ihmisoikeussopimukseen liittyneet valtiot ovat sitoutuneet takaamaan sopimuksessa turvatut oikeudet jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle.
Euroopan ihmisoikeussopimuksella perustettu ylikansallinen tuomioistuin, jonka tehtävä on valvoa, että ihmisoikeussopimukseen liittyneet valtiot noudattavat sitä. Tuomioistuimen antamat ratkaisut sitovat ihmisoikeussopimukseen liittyneitä valtioita.
Vuonna 1949 perustettu hallitusten välinen järjestö. Järjestön jäsenet ovat sitoutuneet mm. oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Järjestössä on jäseninä 47 eurooppalaista valtiota ja kuusi tarkkailijavaltiota (2009). Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989.
Euroopan neuvoston päätöksiä tekevä elin, joka koostuu EN:n jäsenmaiden ulkoministereistä tai heidän pysyvistä edustajistaan.
Euroopan unionin parlamentti on EU:n lainsäädäntöön osallistuva toimielin. Parlamenttiin kuuluu 736 edustajaa, jotka valitaan maakiintiöiden perusteella viiden vuoden välein kaikissa EU:n jäsenmaissa järjestettävillä vaaleilla. Europarlamentaarikot järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan. Vaalikaudella 2009-2014 Suomesta valittiin 13 edustajaa parlamenttiin.
EN:n piirissä alun perin vuonna 1961 hyväksytty sosiaalisia perusoikeuksia koskeva sopimus. Sopimusta on sittemmin täydennetty lisäpöytäkirjoilla. Peruskirjan kokonaisuudistus saatiin päätökseen vuonna 1999, jolloin voimaan tuli uudistettu sosiaalinen peruskirja.
Euroopan valtioiden muodostama taloudellinen ja poliittinen yhteenliittymä. Tällä hetkellä unioniin kuuluu 27 jäsenvaltiota. Keskeiset toimielimet: Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, komissio, parlamentti ja EY-tuomioistuin. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.
Rooman sopimuksella vuonna 1957 perustettu Euroopan unionin osa, jonka piiriin kuuluu mm. taloudellinen yhteistyö. Unionissa integraatio on edennyt kaikkein pisimmälle nimenomaan Euroopan yhteisön piirissä.
Vähintään kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Euroopan unionin huippukokous, jossa päätetään unionin kehittämisen yleiset poliittiset suuntaviivat. Kokoukseen osallistuvat jäsenmaiden valtionpäämiehet tai pääministerit.
Helsingissä 1975 järjestetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. ETYK:n pohjalta syntynyt yksi maailman laajimmista turvallisuusjärjestöistä. Keskeinen toimija myös ihmisoikeuspolitiikassa. Järjestössä on 56 valtiota.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on Euroopan unionin lainkäyttöelin, joka valvoo EU:n toimieleinten lainmukaisuutta ja ratkoo EU:n sopimuksiin ja säännöksiin liittyviä oikeuskysymyksiä.
YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumista valvova elin. Ihmisoikeuskomiteaan kuuluu 18 jäsentä ja se kokoontuu Genevessä.
YK:n piirissä valmisteltu vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksytty julistus ihmisoikeuksista. Julistus kattaa koko ihmisoikeuksien kentän. Siitä on myös muodostunut eräänlainen määritelmä sille, mitä ihmisoikeuksilla tarkoitetaan.
Asiakirja, jonka allekirjoittaneet hallitukset ilmaisevat hyväksyntänsä asiakirjan pyrkimyksille, päämäärille ja periaatteille. Julistus velvoittaa moraalisesti allekirjoittajia, mutta ei ole oikeudellisesti sitova.
Euroopan unionin toimeenpaneva ja aloitteita tekevä elin, joka koostuu jäsenmaiden hallitusten nimittämistä ja parlamentin hyväksymistä komissaareista.
YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus. Sopimus turvaa perinteiset kansalais- ja poliittiset oikeudet. Sopimus tuli voimaan 1976, ja sitä valvoo YK:n ihmisoikeuskomitea.
Sama kuin protokolla. Kansainvälinen sopimus, jolla jotakin olemassa olevaa kansainvälistä sopimusta muutetaan tai uudistetaan. Esimerkiksi sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta että sosiaalista peruskirjaa on niiden voimaantulon jälkeen täydennetty useilla lisäpöytäkirjoilla.
Valtion velvollisuus taata lailla yksilön oikeuksien toteutuminen.
Sama kuin lisäpöytäkirja. Täydentää tai uudistaa jo olemassa olevaa kansainvälistä sopimusta tai asiakirjaa.
Kansainvälisen järjestön tai jonkun sen elimen (esimerkiksi YK:n yleiskokouksen) hyväksymä asiakirja.
Schengenin sopimus vuodelta 1985 ja täsmällisempi yleissopimus vuodelta 1990. Sopimus sisältää määräykset mm. säännöllisten rajatarkastusten lopettamisesta EU:n jäsenvaltioiden rajoilla ja yhdenmukaisesta tarkastuksesta EU-alueen ulkorajoilla sekä jäsenvaltioiden poliisi- ja tulliviranomaisten välisestä yhteistyöstä. Sopimusta sovelletaan tällä hetkellä 24 maassa.
Valtioiden välinen asiakirja, joka sitoo oikeudellisesti siihen liittyneitä valtioita.
Kansainvälinen toimintaohje tai -periaate, joka ei ole oikeudellisesti sitova. Vaikka suosituksen mukaisesti toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen, on se usein poliittisesti merkittävää.
Kansainvälisen sopimuksen allekirjoituksen jälkeen tapahtuva hyväksyntä, jolloin sopimuksen sisältö muuttuu valtiota oikeudellisesti sitovaksi.
YK:n KP-sopimusta vastaava sopimus, jossa turvataan keskeisimmät taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset ihmisoikeudet.
Vuonna 1945 perustettu kansainvälinen järjestö, jonka jäseniä ovat lähes kaikki maailman valtiot. YK:n peruskirjassa määritellään jäsenvaltioiden oikeudet ja velvollisuudet. YK:n tärkeimmät toimielimet ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto sekä kansainvälinen tuomioistuin. Lisäksi YK:lla on lukuisia alajärjestöjä sekä sihteeristö, joka pääsihteerin johdolla vastaa järjestön toiminnasta.
Tarkoittaa samaa kuin sopimusasiakirja, sopimus tai valtioiden välinen sopimus.
Sanasto sisältää ihmisioikeuksiin liittyviä termejä ja niiden selvennöksiä.
Mikäli havaitset sanastossa puutteita, lähetäthän meille sähköpostia jotta sanasto pysyy mahdollisimman ajantasaisena.