Euroopan ihmisoikeussopimuksella on perustettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) joka valvoo sopimuksen toteutumista jäsenvaltioissa.

Liittyessään ihmisoikeussopimukseen valtiot tunnustavat ihmisoikeustuomioistuimen toimivallan. Juuri tuomioistuimen takia Euroopan ihmisoikeusjärjestelmää pidetään maailman tehokkaimpana ihmisoikeuksien suojajärjestelmänä.

Ihmisoikeustuomioistuimen päätökset sitovat oikeudellisesti ihmisoikeussopimukseen liittyneitä valtioita. Tuomioistuin ei kuitenkaan voi muuttaa tai kumota alkuperäistä tuomiota vaan ainoastaan todeta, onko valtio rikkonut ihmisoikeussopimusta vai ei. Jottei uusia samanlaisia ihmisoikeusloukkauksia enää tapahtuisi, johtaa langettava tuomio usein kuitenkin lainsäädännön tai viranomaiskäytännön muuttamiseen siinä maassa, jota tuomio koskee.

Suomi ratifioi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10.5.1990. Siitä lähtien on ollut mahdollista tehdä Strasbourgiin valituksia ihmisoikeuksien loukkauksista Suomessa.

+Yksilövalitukset

Ihmisoikeustuomioistuin ottaa vastaan yksilöiden valituksia sopimuksen loukkauksista. Ennen kuin valittaja voi kääntyä ihmisoikeustuomioistuimen puoleen, hänen on käytettävä kaikki kansalliset oikeussuojakeinot. Ihmisoikeusvalitus on tehtävä puolen vuoden kuluessa viimeisestä kansallisesta päätöksestä.

Valitus käsitellään ensin tuomioistuimen suppeassa kokoonpanossa, joka päättää, otetaanko valitus tutkittavaksi. Jos valitus päätetään tutkia, tuomioistuin järjestää suullisen käsittelyn ja antaa lopullisen tuomion. Jos tuomioistuin toteaa sopimusta loukatun, se määrää valtion maksamaan valittajalle vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulut. Lisäksi Euroopan neuvoston ministerikomitea valvoo, että tuomioistuimen päätöksen perusteluista luettavissa olevat lainsäädännön muutostarpeet johtavat asianmukaisiin toimenpiteisiin.

+Valtiovalitukset

Euroopan ihmisoikeussopimus mahdollistaa myös sopimusvaltioiden toisistaan tekemät valitukset. Mahdollisuuteen on turvauduttu etenkin vakavien yhteiskunnallisten kriisien yhteydessä.

Aiempina vuosikymmeninä Irlannin tasavalta on valittanut Britannian kovista otteista Pohjois-Irlannissa, kolme Pohjoismaata on valittanut yhdessä Hollannin kanssa Kreikan sotilasjuntan toimista ja Kypros on valittanut monta kertaa Turkin toimista saaren miehitetyssä pohjoisosassa. Viisi sopimusvaltiota teki vuonna 1982 Turkkia vastaan valtiovalituksen, ja parhaillaan on käsiteltävänä Tanskan Turkkia vastaan tekemä uusi valitus.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi myös antaa neuvoa-antavia lausuntoja Euroopan neuvoston ministerikomitean pyynnöstä.

+Miten valitan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voivat valittaa yksityiset henkilöt, ryhmät tai kansalaisjärjestöt, jotka katsovat ihmisoikeussopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukatun.

Jotta tuomioistuin ottaisi valituksen käsiteltäväkseen, on sen kohdistuttava valtioon, joka on ratifioinut eli sitovasti hyväksynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan. Suomi ratifioi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10.5.1990. Siitä lähtien on ollut mahdollista tehdä tuomioistuimelle valituksia ihmisoikeuksien loukkauksista Suomessa.

+Valituksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset

Jotta valitus ihmisoikeustuomioistuimeen otettaisiin tutkittavaksi, sen on täytettävä tietyt edellytykset.

  • Valituksen tulee koskea väitettyä konkreettista ihmisoikeuksien loukkausta. Loukkauksen kohteena on ollut valittaja henkilökohtaisesti, ja valitus kohdistetaan valtioon, ei yksittäiseen henkilöön tai järjestöön.
  • Valittajan tulee olla käyttänyt kaikki olemassa olevat kotimaiset oikeuskeinot, mukaan lukien muutoksenhaku. Useimmissa tapauksissa valitustie käytännössä kulkee aina ylempiin tuomioistuimiin (kuten korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen) saakka.
  • Valitus tulee lisäksi toimittaa ihmisoikeustuomioistuimen kansliaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lopullinen päätös viimeisessä kansallisessa oikeusasteessa on annettu.
  • Nimettömiä valituksia ei oteta käsiteltäväksi, kuten ei myöskään sellaisia valituksia, jotka ovat olleet jo ihmisoikeustuomioistuimen tai jonkin toisen kansainvälisen organisaation tutkittavana (esim. YK:n ihmisoikeuksia käsittelevät komiteat).
+Valituksen tekeminen

Valitus ihmisoikeustuomioistuimeen tulee tehdä tuomioistuimen sihteeristön viralliselle valituslomakkeelle. Valittajan tulee huolehtia siitä, että valitus on täytetty annettujen ohjeiden mukaisesti ja että se täyttää tuomioistuimen työjärjestyksen 47 säännössä mainitut tietojen ja asiakirjojen toimittamista koskevat vaatimukset.

Jos mahdollista, valittajan tulisi kirjoittaa valituksensa englanniksi tai ranskaksi, jotka ovat tuomioistuimen viralliset työkielet. Valituksen voi kirjoittaa myös suomeksi tai ruotsiksi, mutta valittaja ei voi kuitenkaan olettaa, että tuomioistuin kääntää sinne lähetetyn materiaalin.

Asianajajan tai muun asiamiehen käyttö tuomioistuimessa ei ole pakollista, mutta oikeudellisen avun käyttöä suositellaan, koska tällöin valitus tulee yleensä paremmin ja selkeämmin esitellyksi.

Jos valittajalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia maksaa palkkioita ja kuluja, hän voi myöhemmässä vaiheessa hakea ihmisoikeustuomioistuimelta oikeusapua. Oikeusapu myönnetään tarvittaessa, mutta vasta siinä vaiheessa, kun tuomioistuin on pyytänyt hallitukselta vastineen asiassa. Asian käsittely tuomioistuimessa sinällään on maksutonta.

+Asian käsittely tuomioistuimessa

Asian käsittely tuomioistuimessa on pääsääntöisesti julkista. Alussa asiaa käsitellään kirjallisesti. Tuomioistuin päättää ensin, ottaako se asian käsiteltäväkseen. Suurin osa tutkittavaksi ottamista koskevista tapauksista käsitellään kolmihenkisessä komiteassa. Niin komitean kuin jaostonkin tutkittavaksi jättämistä koskevat päätökset ovat lopullisia eikä niistä voida valittaa.

Jos valitus on päätetty ottaa tutkittavaksi, jaosto alkaa selvittää sovintoratkaisun mahdollisuutta valittajan ja valtion välillä. Sovintomenettely voi pitää sisällään rahallisen korvauksen valittajalle kärsimyksistään. Jos sovintoa ei saavuteta, tuomioistuin päättää asian tuomiollaan.

Asian käsittelyssä voidaan pitää suullinen käsittely, jossa valittaja saa olla henkilökohtaisesti läsnä. Nykyään tuomio annetaan usein ilman suullista käsittelyä. Asia käsitellään tavallisesti yhdessä tuomioistuimen jaostoista. Erityisen merkityksellisissä tapauksissa asia voidaan käsitellä suuressa jaostossa (Grand Chamber), jos jaosto luopuu toimivallastaan ja siirtää asian sinne, tai jos joku osapuolista pyytää asian siirtämistä suureen jaostoon sen jälkeen, kun jaosto on antanut päätöksensä.

+Tuomioiden sitovuus

Ihmisoikeustuomioistuimen antamat tuomiot sitovat sopimusvaltioita kansainvälisoikeudellisesti. Ihmisoikeustuomioistuimella ei ole kuitenkaan toimivaltaa muuttaa tai kumota kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen tekemää päätöstä.

Jos tuomioistuimen mielestä valtio on rikkonut sopimusta, se voi tuomita maksettavaksi vahingonkorvauksia sekä niin kansallisissa tuomioistuimissa kuin ihmisoikeustuomioistuimessakin syntyneitä oikeudenkäyntikuluja.

Tuomion täytäntöönpanossa kehotetaan sopimusta rikkonutta valtiota muuttamaan lainsäädäntöään ja käytäntöään siten, ettei vastaavia rikkomuksia tapahdu tulevaisuudessa.