Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) aloitti toimintansa 1970-luvulla. Ihmisoikeusasioissa järjestö keskittyy erityisesti vähemmistöjen suojeluun.

Alun perin Etykinä eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksena tunnettu järjestö toimi idän ja lännen välisenä foorumina. Vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjassa osanottajavaltiot sopivat valtioiden välisen käyttäytymisen sekä kansalaisten kohtelun perusperiaatteista. Valtiot sopivat myös jatkavansa Etyk-prosessin kehittämistä kolmella pääalueella: Euroopan turvallisuus, talous-, tiede-, teknologia- ja ympäristöyhteistyö sekä inhimillinen ulottuvuus.

Helsingin kokouksen seurantakokouksissa osanottajavaltiot ovat sitoutuneet ihmisoikeusstandardeihin, jotka ovat koskeneet vähemmistöjen kohtelua, kidutuksen ehkäisyä, ilmaisunvapautta ja kuolemanrangaistuksen poistamista.

Etyjillä on myös vähemmistövaltuutettu, joka reagoi mahdollisimman nopeasti etnisiin jännitteisiin, jotka voivat kehittyä konfliktiksi Etyj-alueella. Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta tarjoamalla foorumin, jossa voidaan tarkastella valtioiden ihmisoikeussitoumusten noudattamista. ODIHR mahdollistaa tietojenvaihdon demokraattisten instituutioiden rakentamisesta ja koordinoi vaalien valvontaa. Etyjin toiminnasta vastuussa oleva puheenjohtajavaltio voi myös osoittaa henkilökohtaisia edustajiaan tutkimaan erityisiä ihmisoikeustilanteita.