Ihmisoikeuksien ja kauppapolitiikan moninaisesta suhteesta on keskusteltu runsaasti viime vuosina. Suurta julkisuutta on saanut esimerkiksi lapsityövoiman käyttö ja toimet sen lopettamiseksi.
Usein kauppaa ja ihmisoikeuksia pidetään toisilleen vastakkaisina asioina. Niiden välillä ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriitaa. Perinteisesti on tavattu korostaa tuotteiden ja aatteiden erottamista toisistaan. Nykyään elinkeinoelämä on kuitenkin asemassa, jossa sillä on valtaa vaatia hallituksia kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Toisaalta yrityksillä on omassa toiminnassaan mahdollisuus tukea ihmisoikeuksia.
Kansainvälinen kanssakäyminen on pohjimmiltaan myönteistä ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Ihmisoikeuksia loukkaavat hallitukset pyrkivätkin usein eristämään yhteiskunnan ulkopuolisilta vaikutteilta. Lisäksi aktiivinen kanssakäyminen ja kaupan edistäminen voivat tukea ja rohkaista hallituksia, jotka pyrkivät parantamaan ihmisoikeustilannettaan.
Kun ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään kauppaneuvotteluissa ja muissakin neuvotteluissa, tuetaan samalla ihmisoikeusaktivisteja niissä valtioissa, joissa ihmisoikeuksia loukataan. Esimerkiksi Euroopan unioni vaatii nykyisin niin kutsutun ihmisoikeuslausekkeen liittämistä EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin.
Perustuu tekstiin Kuusjärvi: Ihmisoikeudet ja kehitys.