Ihmisoikeuksien sanasto

Sanasto on päivitetty vuonna 2012. Mikäli havaitset sanastossa puutteita, lähetäthän meille sähköpostia jotta sanasto pysyy mahdollisimman ajantasaisena.

----------------------------------------------------------------------------------------------------

Demokratia

Kansan osallistumiseen perustuva hallintojärjestelmä. Demokratian tunnusmerkkejä ovat vapaat vaalit, sekä vallan kolmijako - lainsäätö, toimeenpano ja tuomiovalta on erotettu toisistaan.

Erityisraportoija

Nimitys alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä toimiville riippumattomille asiantuntijoille, joiden tehtävänä on tutkia ihmisoikeustilannetta tietyllä maantieteellisellä alueella tai tietyissä erityiskysymyksissä sekä antaa toimintasuosituksia.

Euroopan ihmisoikeussopimus

EN:n piirissä valmisteltu vuonna 1953 voimaan tullut sopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta. Ihmisoikeussopimukseen liittyneet valtiot ovat sitoutuneet takaamaan sopimuksessa turvatut oikeudet jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle henkilölle.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Euroopan ihmisoikeussopimuksella perustettu ylikansallinen tuomioistuin, jonka tehtävä on valvoa, että ihmisoikeussopimukseen liittyneet valtiot noudattavat sitä. Tuomioistuimen antamat ratkaisut sitovat ihmisoikeussopimukseen liittyneitä valtioita.

Euroopan neuvosto, EN

Vuonna 1949 perustettu hallitusten välinen järjestö. Järjestön jäsenet ovat sitoutuneet mm. oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Järjestössä on jäseninä 47 eurooppalaista valtiota ja kuusi tarkkailijavaltiota (2009). Suomi liittyi Euroopan neuvostoon vuonna 1989.

EN:n ministerikomitea

Euroopan neuvoston päätöksiä tekevä elin, joka koostuu EN:n jäsenmaiden ulkoministereistä tai heidän pysyvistä edustajistaan.

Euroopan parlamentti, Europarlamentti

Euroopan unionin parlamentti on EU:n lainsäädäntöön osallistuva toimielin. Parlamenttiin kuuluu 736 edustajaa, jotka valitaan maakiintiöiden perusteella viiden vuoden välein kaikissa EU:n jäsenmaissa järjestettävillä vaaleilla. Europarlamentaarikot järjestäytyvät poliittisten ryhmien mukaan. Vaalikaudella 2009-2014 Suomesta valittiin 13 edustajaa parlamenttiin.

Euroopan sosiaalinen peruskirja

EN:n piirissä alun perin vuonna 1961 hyväksytty sosiaalisia perusoikeuksia koskeva sopimus. Sopimusta on sittemmin täydennetty lisäpöytäkirjoilla. Peruskirjan kokonaisuudistus saatiin päätökseen vuonna 1999, jolloin voimaan tuli uudistettu sosiaalinen peruskirja.

Euroopan unioni, EU

Euroopan valtioiden muodostama taloudellinen ja poliittinen yhteenliittymä. Tällä hetkellä unioniin kuuluu 27 jäsenvaltiota. Keskeiset toimielimet: Eurooppa-neuvosto, ministerineuvosto, komissio, parlamentti ja EY-tuomioistuin. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995.

Euroopan yhteisö, EY

Rooman sopimuksella vuonna 1957 perustettu Euroopan unionin osa, jonka piiriin kuuluu mm. taloudellinen yhteistyö. Unionissa integraatio on edennyt kaikkein pisimmälle nimenomaan Euroopan yhteisön piirissä.

Eurooppa-neuvosto

Vähintään kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Euroopan unionin huippukokous, jossa päätetään unionin kehittämisen yleiset poliittiset suuntaviivat. Kokoukseen osallistuvat jäsenmaiden valtionpäämiehet tai pääministerit.

ETYK

Helsingissä 1975 järjestetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi.

ETYJ

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. ETYK:n pohjalta syntynyt yksi maailman laajimmista turvallisuusjärjestöistä. Keskeinen toimija myös ihmisoikeuspolitiikassa. Järjestössä on 56 valtiota.

EY-tuomioistuin

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on Euroopan unionin lainkäyttöelin, joka valvoo EU:n toimieleinten lainmukaisuutta ja ratkoo EU:n sopimuksiin ja säännöksiin liittyviä oikeuskysymyksiä.

Ihmisoikeuskeskus

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimiva itsenäinen elin, jonka tehtävänä on edistää perus- ja ihmisoikeuksia koskevaa tiedotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta.

Ihmisoikeuskomissaari

YK:n ihmisoikeustyöstä viime kädessä vastaava edustaja, joka johtaa YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimistoa. Vuonna 2014 ihmisoikeuskomissaari on eteläafrikkalainen lakimies Navi Pillay.

Ihmisoikeuskomitea

YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumista valvova elin. Ihmisoikeuskomiteaan kuuluu 18 jäsentä ja se kokoontuu Genevessä.

Ihmisoikeusliitto

Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yleinen ihmisoikeusjärjestö, jonka päätavoitteena on valvoa ja kehittää Suomen ihmisoikeustilannetta.

Ihmisoikeusneuvosto

Ihmisoikeuksiin ja niiden toteuttamiseen keskittyvä elin YK:ssa. Ihmisoikeusneuvosto korvasi vuonna 2006 YK:n ihmisoikeustoimikunnan.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

YK:n piirissä valmisteltu vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksytty julistus ihmisoikeuksista. Julistus kattaa koko ihmisoikeuksien kentän. Siitä on myös muodostunut eräänlainen määritelmä sille, mitä ihmisoikeuksilla tarkoitetaan.

Julistus

Asiakirja, jonka allekirjoittaneet hallitukset ilmaisevat hyväksyntänsä asiakirjan pyrkimyksille, päämäärille ja periaatteille. Julistus velvoittaa moraalisesti allekirjoittajia, mutta ei ole oikeudellisesti sitova.

Komissio

Euroopan unionin toimeenpaneva ja aloitteita tekevä elin, joka koostuu jäsenmaiden hallitusten nimittämistä ja parlamentin hyväksymistä komissaareista.

KP-oikeudet

Kansalais- ja poliittiset oikeudet ovat perustuslakiin ja mm. KP-sopimukseen kirjattuja yksilönvapauksia. Esimerkiksi äänioikeus, sananvapaus, uskonnonvapaus ja yksityisyyden suoja.

KP-sopimus

YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus. Sopimus turvaa perinteiset kansalais- ja poliittiset oikeudet. Sopimus tuli voimaan 1976, ja sitä valvoo YK:n ihmisoikeuskomitea.

Lasten oikeudet

Lapsen kannalta merkittävät ihmisoikeudet. Lastenoikeuksia on määritelty mm. YK:n lastenoikeuksien sopimuksessa ja sen kahdessa lisäpöytäkirjassa.

Lisäpöytäkirja

Sama kuin protokolla. Kansainvälinen sopimus, jolla jotakin olemassa olevaa kansainvälistä sopimusta muutetaan tai uudistetaan. Esimerkiksi sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta että sosiaalista peruskirjaa on niiden voimaantulon jälkeen täydennetty useilla lisäpöytäkirjoilla.

Luonnonoikeus

Ajattelutapa, jonka mukaan on olemassa yleisesti päteviä normeja ja lainsäädännön tulee olla sopusoinnussa näiden normien kanssa ollakseen moraalisesti oikeutettua. Luonnonoikeudellisina normeina on pidetty esimerkiksi yksilön oikeutta elämään, omaisuuteen ja vapauteen.

Moniperustainen syrjintä

Syrjintää useammalla kuin yhdellä perusteella. Moniperusteinen syrjintä voidaan jakaa kolmeen erilaiseen tyyppiin. Monikertaiseksi syrjinnäksi kutsutaan tilannetta, jossa henkilö kohtaa syrjintää useammassa kuin yhdessä tilanteessa eri perusteilla (esimerkiksi vammainen maahanmuuttajataustainen henkilö työnhaussa vammaisuuden perusteella ja asuntomarkkinoilla etnisyyden perusteella).  Kumulatiivisessa syrjinnässä henkilö kokee syrjintää samassa tilanteessa useammalla perusteella (esimerkiksi työnhaussa naisena ja romanina). Kolmas moniperusteisen syrjinnän tyyppi on risteävä syrjintä. Risteävässä syrjinnässä eri syrjintäperusteet risteävät yhdessä ja samassa tilanteessa tuottaen erityisiä syrjinnän muotoja (esimerkiksi nuoret muslimimiehet, joiden syrjinnässä ei ole kyse puhtaasti uskonnon, iän tai sukupuolen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä vaan näiden kaikkien yhdistelmästä).

Oikeusvaltion laillisuusperiaate

Valtion velvollisuus taata lailla yksilön oikeuksien toteutuminen.

Oikeuksien sitovuus/ velvoittavuus

Valtiot ja/tai kansainvälinen yhteisö ovat velvollisia turvaamaan, että ihmisoikeudet toteutuvat. Sopimuksissa määritellyt oikeudet ovat oikeudellisesti sitovia, ja niiden rikkomisesta seuraa oikeudellinen vastuu. Monet poliittiset julkilausumat ovat puolestaan moraalisesti sitovia ja poikkeaminen niissä sovitusta johtaa usein moraaliseen paheksuntaan.

Perusoikeudet

Yksilölle perustuslaissa tur­vatut oi­keudet, jotka ilmaisevat yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä perusarvoja. Perusoikeudet ovat pääsääntöisesti laajemmat kuin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa yksilöille turvatut ihmisoikeudet.

Protokolla

Sama kuin lisäpöytäkirja. Täydentää tai uudistaa jo olemassa olevaa kansainvälistä sopimusta tai asiakirjaa.

Päätöslauselma

Kansainvälisen järjestön tai jonkun sen elimen (esimerkiksi YK:n yleiskokouksen) hyväksymä asiakirja.

Rasismi

Eriarvoistavaa ja syrjivää toimintaa, ajattelua, toimintatapoja ja yhteiskunnallisia rakenteita, joita perustellaan ihmisten fyysisen erilaisuuden kautta. Uudempi rasistisen ideologian muoto korostaa kulttuuriin perustuvaa sovittamatonta erilaisuutta.

Schengenin sopimus

Schengenin sopimus vuodelta 1985 ja täsmällisempi yleissopimus vuodelta 1990. Sopimus sisältää määräykset mm. säännöllisten rajatarkastusten lopettamisesta EU:n jäsenvaltioiden rajoilla ja yhdenmukaisesta tarkastuksesta EU-alueen ulkorajoilla sekä jäsenvaltioiden poliisi- ja tulliviranomaisten välisestä yhteistyöstä. Sopimusta sovelletaan tällä hetkellä 24 maassa.

Seksuaalioikeudet

Kaikkien yksilöiden ja parien oikeuksia päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista. Näitä asioita ovat esimerkiksi läheisten suhteiden solmiminen, avioituminen ja lasten saaminen ja ajoitus.

Solidaarisuusoikeudet

Kollektiiviset tai ryhmien oikeudet, vastakohtana yksilön oikeuksille. Esimerkiksi oikeus kehitykseen, rauhaan ja terveeseen ympäristöön.

Sopimus

Valtioiden välinen asiakirja, joka sitoo oikeudellisesti siihen liittyneitä valtioita.

Suositus

Kansainvälinen toimintaohje tai -periaate, joka ei ole oikeudellisesti sitova. Vaikka suosituksen mukaisesti toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen, on se usein poliittisesti merkittävää.

Syrjintä

Ihmisten eriarvoista kohtelua tai erilaiseen asemaan asettamista ilman hyväksyttävää perustetta. Syrjintää on myös uhkaavan, vihamielisen, halventavan tai nöyryyttävän ilmapiirin luominen sekä käsky tai ohje syrjiä.

Ratifiointi

Kansainvälisen sopimuksen allekirjoituksen jälkeen tapahtuva hyväksyntä, jolloin sopimuksen sisältö muuttuu valtiota oikeudellisesti sitovaksi.

TSS-oikeudet

Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat perustuslakiin ja mm. TSS-sopimukseen kirjattuja yksilön oikeuksia. Esimerkiksi oikeus työhön ja toimeentuloon, oikeus terveydenhuoltoon ja oikeus ilmaiseen perusopetukseen.

TSS-oikeuksia koskeva sopimus

YK:n KP-sopimusta vastaava sopimus, jossa turvataan keskeisimmät taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset ihmisoikeudet.

Valittaminen

Ihmisoikeusloukkauksista voi tehdä valituksen kansallisiin, alueellisiin tai kansainvälisiin oikeustuomioistuimiin.

Vähemmistövaltuutettu

Viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa etnistä syrjintää, edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa sekä raportoida Suomen ihmiskauppatilanteesta.

Yhdistyneet kansakunnat, YK

Vuonna 1945 perustettu kansainvälinen järjestö, jonka jäseniä ovat lähes kaikki maailman valtiot. YK:n peruskirjassa määritellään jäsenvaltioiden oikeudet ja velvollisuudet. YK:n tärkeimmät toimielimet ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto sekä kansainvälinen tuomioistuin. Lisäksi YK:lla on lukuisia alajärjestöjä sekä sihteeristö, joka pääsihteerin johdolla vastaa järjestön toiminnasta.

Yhdenvertaisuus

Periaate, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

Yleissopimus

Tarkoittaa samaa kuin sopimusasiakirja, sopimus tai valtioiden välinen sopimus.

Ihmisoikeudet.net on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja Maailma.netin yhteistyöhanke.
Yhteistyökumppaneina lisäksi useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja opettajatyöryhmiä.
Hanketta ovat rahoittaneet opetusministeriö, opetushallitus ja ulkoasiainministeriö