Orjuuden ja pakkotyön kielto

 

4. artikla

Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

 

Mitä on orjuus nykypäivänä?

Orjuus on periaatteessa lakkautettu. Siitä huolimatta orjuudessa tai orjuuteen verrattavissa olosuhteissa elää miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa.

Nykypäivän orjuus ei ole historiasta tuttua kahlehdittujen ihmisten sieppaamista ja markkinoilla myymistä. Sen tyyppinen orjakauppa on aikaa sitten lakkautettu, ja orjuus on kielletty maailman kaikissa maissa, vaikka merkkejä perinteisestä orjuudesta havaitaan ajoittain edelleenkin. Sen sijaan voidaan sanoa, että miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa riistetään yhä tavalla, joka muistuttaa orjuutta. Orjuuteen verrattavia järjestelmiä ja käytäntöjä ovat esimerkiksi velkaorjuus, ihmiskauppa, lapsityövoiman käyttö ja tietyt avioliiton muodot.

Nykyajan orjuus on ihmisarvon paatunutta kieltämistä. Sen poistaminen on äärimmäisen vaikeaa, koska se on juurtunut syvälle taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, köyhyyteen, syrjintään, piittaamattomuuteen, perinteisiin ja ahneuteen. Uudet orjuuden kaltaiset käytännöt ovat salakavalia, ja ne kohdistuvat yhteiskunnan heikoimpiin ja köyhimpiin ihmisiin. Useat orjuutetut joutuvat tekemään pakkotyötä.

 

Pakkotyö

Ihmisen alistaminen pakkotyöhön on äärimmäistä riistoa. Pakkotyön teettämisen keinot ovat moninaiset. Ihmisiä siepataan ja orjuutetaan. Valtio voi pakottaa ihmiset palkattomaan työhön, samoin sotavoimat. Ihmiset voidaan pakottaa töihin sitomalla heidät jatkuviin velkasuhteisiin. Osa laittomien maahanmuuttajien tekemästä kotityöstä lähenee orjuutta.

Riistolle alttiimpia ovat aina yhteiskunnallisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Niinpä pakkotyötäkin tekevät yhä useammin naiset, lapset, etniset tai rodulliset vähemmistöt ja maahanmuuttajat. Yleensä pakkotyöhön päätyviä ihmisiä yhdistää kuitenkin köyhyys.

Pakkotyö on vahvasti talouteen sitoutunut ilmiö. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksissa pakkotyöllä tarkoitetaan kaikkea työtä, joka tehdään pakotettuna ja rangaistuksen uhan alla ja johon työn tekijä ei ole suostunut vapaaehtoisesti. Rangaistus voi tarkoittaa esimerkiksi joidenkin oikeuksien menettämistä.

 

Velkaorjuus

Velkaorjuus tarkoittaa velan takaisinmaksua työllä. Sillä on monia muotoja, joista monet kätkevät suhteen riistonomaisen luonteen. Velkaorjuutta esiintyy eri puolilla maailmaa, ja se liittyy pääosin maatalouteen ja siirtotyövoimaan. Se on usein järjestäytynyttä, mikä takaa puolustuskyvyttömän orjatyövoiman. Jos velka ei tule maksetuksi, velkaorjuus voi pahimmillaan johtaa vanhemmilta lapselle periytyvään orjuuteen.

 

Ihmiskauppa

Ihmiskaupalla tarkoitetaan ihmisen myymistä esimerkiksi prostituutioon, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pakkotyöhön. Myös elinkauppa voi olla ihmiskauppaa.

Ihmiskauppa on yksi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimmista toimintamuodoista. Suomi on sen valtavirroista syrjässä, mutta ilmiö koskettaa myös meitä: Suomen arvioidaan olevan kauttakulkumaana vuosittain jopa sadoille ihmiskaupan uhreille ja osalle myös kohdemaa.

Ihmiskauppa kohdistuu erityisesti naisiin ja lapsiin. Sitä käsittelee ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamista koskeva yleissopimus (1949) http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1972/19720033/19720033_2 , jonka on ratifioinut vain noin 70 valtiota. Viime vuosina on ollut erityisenä huolenaiheena ihmiskaupan nopea lisääntyminen seksiturismin myötä. (Ihmiskaupasta laajemmin osiossa Kansainvälisesti -> Ihmiskauppa)

 

Lapsityövoima

Lapsityövoiman käyttö on maailmanlaajuinen ongelma. Siihen liittyy joskus myös lapsikauppaa. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tutkimukset vahvistavat, että hyvin suuri osa maailman lapsista on pakotettu työskentelemään nuoresta iästä lähtien. Ongelman laajuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi luotettavia tietoja. Joidenkin arvioiden mukaan joka viides maailman lapsi tekee työtä.

Lapsityövoimaa pidetään pakkotyön pahimpana muotona. Työolosuhteet ovat usein hyvin huonot ja korvaukset vähäisiä tai olemattomia. Lapset jäävät yleensä osattomiksi koulutuksesta ja heidät alistetaan terveydelle ja hyvinvoinnille haitallisiin oloihin. Lapsityövoiman käyttöä torjumaan on perustettu YK:n erityisohjelmia. (Lapsityövoimasta laajemmin osiossa Kansainvälisesti -> Lapsityövoima)

 

Pakkoavioliitot

Järjestetyssä avioliitossa puolison valinnasta päättävät pariskunnan ulkopuoliset tahot, tavallisesti vanhemmat. Naisia voidaan myös myydä tai ostaa. Osa järjestetyistä liitoista on pakkoavioliittoja, joihin voi sisältyä väkivaltaa. Ihmisoikeusjärjestöt ja monien valtioiden kansalliset lait tuomitsevat avioliittoon pakottamisen. Kuitenkin merkittävä osa nykyisin maailmassa solmittavista avioliitoista on pakkoavioliittoja.

Perustuu teksteihin Levin: Ihmisoikeudet. Kysymyksiä ja vastauksia ja Tapanainen: Pakkotyötä pakolla.

Aiheesta lisää:

2 - Orjuuden ja pakkotyön kielto ihmisoikeussopimuksissa
3 - Ihmisoikeustuomioistuinten päätöksiä
4 - Pohdi ja keskustele!


1 2 3 4   seuraava >

Ihmisoikeudet.net on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja Maailma.netin yhteistyöhanke.
Yhteistyökumppaneina lisäksi useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja opettajatyöryhmiä.
Hanketta ovat rahoittaneet opetusministeriö, opetushallitus ja ulkoasiainministeriö