Oikeus turvapaikkaan

 

14. artikla:

1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.

2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

 

Kuka tarvitsee turvapaikkaa?

Turvapaikanhakija on henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Oikeus turvapaikkaan on yksi harvoista asioista, joissa vuoden 1948 ihmisoikeuksien julistus menee pidemmälle kuin mistä valtiot ovat sittemmin kyenneet sopimaan oikeudellisesti velvoittavin kansainvälisin sopimuksin.

Pakolaisuus on eräs aikakautemme vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR perustettiin 1951 auttamaan toisen maailmansodan jälkeisiä eurooppalaisia pakolaisia. Tänä päivänä se huolehtii maailmalla lähes 34 miljoonasta ihmisestä (marraskuu 2010).

Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia, vaan pakolaisuuden edellytykset määritellään Geneven pakolaissopimuksessa vuodelta 1951. Siinä määritellään, millä perusteilla ihmiselle voidaan myöntää pakolaisen asema. Pakolaisen asemaan liittyy perusteltu pelko joutua vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia, mutta useissa maissa määritelmää on laajennettu ja pakolaisstatus myönnetään muillekin kuin henkilökohtaisen vainon kohteiksi joutuneille. Joidenkin maiden tulkinnan mukaan myöskään sotaa pakenevat eivät ansaitsisi pakolaisstatusta. YK:n mukaan sotaa pakeneville tulisi myöntää pakolaissatus. Viime kädessä pakolaisstatuksen myöntävät yleensä kansalliset viranomaiset turvapaikkahakemuksen ja haastattelun perusteella.

Oleskeluluvan voi saada myös humanitaarisin perustein. Näin käy esimerkiksi silloin, kun turvapaikanhakijan kotiinpaluu on aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin vuoksi mahdotonta.

Turvapaikanhakijoista poiketen kiintiöpakolaiset ovat saaneet pakolaisstatuksen jo ennen Suomeen tuloaan. Sen on heille myöntänyt YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Myös kiintiöpakolaiset valitaan hätätapauksia lukuun ottamatta suomalaisten viranomaisten tekemien haastattelujen perusteella. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista on myanmarilaisia (ent. Burma), irakilaisia, kongolaisia ja iranilaisia. Vuodesta 2001 lähtien Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä.

Verrattuna useisiin länsimaihin Suomeen tulee vuosittain vähän turvapaikanhakijoita. Vuonna 2009 Suomesta haki turvapaikkaa 5 910 henkilöä, edellisenä vuonna hakijoita oli 4 020. Vastaavasti Ruotsista vuonna 2009 turvapaikkaa haki 24 190 henkilöä. Euroopan unionin alueelta turvaa haki 246 210 ihmistä vuonna 2009. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään Geneven sopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon.

Perustuu tekstiin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme.

Aiheesta lisää:

2 - Oikeus turvapaikkaan ihmisoikeussopimuksissa
3 - Ihmisoikeustuomioistuinten päätöksiä
4 - Pohdi ja keskustele!


1 2 3 4   seuraava >

Ihmisoikeudet.net on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja Maailma.netin yhteistyöhanke.
Yhteistyökumppaneina lisäksi useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja opettajatyöryhmiä.
Hanketta ovat rahoittaneet opetusministeriö, opetushallitus ja ulkoasiainministeriö