Oikeus elämään

 

3. artikla

Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus


Mitä oikeus elämään merkitsee?

Ihmisoikeuksien yleisenä päämääränä on mahdollistaa ihmisarvon mukainen elämä. Oikeus elämään on ihmisoikeuksista perustavin. Ellei sitä ole suojattu, muilla ihmisoikeuksilla ei ole mieltä. Oikeus elämään tarkoittaa, että ketään ei saa tappaa. Myöskään valtio tai muu julkinen valta ei saa surmata ihmisiä laittomasti tai mielivaltaisesti. Myös elämän perusedellytysten puuttuminen rikkoo tätä oikeutta. Oikeus elämään edellyttää lainsäädäntö- ja muita toimenpiteitä, joilla luodaan suojajärjestelmät yksilöiden välistä väkivaltaa vastaan ja rakennetaan toimiva terveydenhuoltojärjestelmä.

Oikeus elämään ei ole yksiselitteinen ja ongelmaton käsite. Kiistelyä aiheuttavat muun muassa:

Abortti: Rikkooko abortti oikeutta elämään?

Kuolemanrangaistus: Kuolemanrangaistus on edelleen käytössä useissa maailman maissa. Se loukkaa oikeutta elämään ja sitä voidaan pitää kidutuksen äärimmäisenä muotona.

Rikoksen torjunta: Joskus yleinen turvallisuus ja yksilön oikeus elämään joutuvat punnittaviksi.

Loukkaukset, jotka kohdistuvat oikeuteen elää, ovat kidutuksen ohella räikeimpiä ihmisoikeusloukkauksia, ja ne edellyttävät maailmanyhteisöltä jatkuvaa huomiota.

Vaikka sopimusten mukaisesti valtioiden velvollisuus on suojella kansalaisten elämää, vapautta ja turvallisuutta, jotkin hallitukset rikkovat tätä velvollisuutta jatkuvasti. YK raportoi säännöllisesti monissa maailman maissa tapahtuvista "katoamisista" sekä mielivaltaisista ja laittomista teloituksista. Loukkausten uhreiksi joutuneiden ihmisten määrä ei näytä vähentyvän.

Kun loukkaukset menevät niin pitkälle, että jokin kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä pyritään tuhoamaan, puhutaan kansanmurhasta. Se on YK:n 1948 joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi solmitun yleissopimuksen mukainen kansainvälinen rikos. Kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet voidaan tuomita rangaistukseen minkä tahansa valtion tuomioistuimessa, vaikkei rikoksilla ole mitään liittymäkohtia tuomitsemisvaltioon.

Perustuu teksteihin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme ja Levin: Ihmisoikeudet. Kysymyksiä ja vastauksia.

Aiheesta lisää:

2 - Oikeus elämään ihmisoikeussopimuksissa
3 - Ihmisoikeustuomioistuinten päätöksiä
4 - Pohdi ja keskustele!


1 2 3 4   seuraava >

Ihmisoikeudet.net on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja Maailma.netin yhteistyöhanke.
Yhteistyökumppaneina lisäksi useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja opettajatyöryhmiä.
Hanketta ovat rahoittaneet opetusministeriö, opetushallitus ja ulkoasiainministeriö