Naisten oikeuksien kehitys Suomessa

1864   Naimattomien naisten täysivaltaisuus (täytettyään 25 vuotta)

1878   Naisten ja miesten perintö- ja naimaosien tasoitus

1901   Täydet opinto-oikeudet yliopistossa (erillisvapaudella vuodesta 1870)

1906   Äänioikeus sekä oikeus asettua ehdolle vaaleissa (Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki, L 26/1906)

1917   Äänioikeus kunnallisissa vaaleissa

1919   Oikeus tehdä työtä ilman miehen lupaa

1926   Oikeus tulla nimitetyksi valtion virkoihin samoilla ehdoilla kuin miehet (L 202/1926)

1929   Avioliittolaki: miesten ja naisten oikeudellinen yhdenvertaisuus, itsenäiset varallisuusoikeudet (kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa) ja yhtäläinen vanhemmuus (L 234/1929)

1937   Äitiysavustuslaki (L 322/1937)

1944   Laki äitiys- ja lastenneuvoloiden perustamisesta ja kunnallisista terveydenhoitajista

1962   Hyväksytään periaate samapalkkaisuudesta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla

1970   Uusittu työsopimuslaki, johon sisällytetty syrjinnän kieltävä säännös (L 320/1970)

1970   Laki raskauden keskeyttämisestä (L 239/1970)

1972   Ehkäisypalveluiden yleinen saatavuus turvattiin kansanterveysuudistuksella (L 66/1972)

1972   Asetus tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta (455/1972)

1973   Laki lasten päivähoidosta (L 36/1973)

1975   Isyyslaki (L 700/1975)

1983   Lapsenhuoltolaki (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, L 361/1983)

1985   Laki lasten kotihoidon tuesta (L 24/1985)

1985   Sukunimilaki – naimisissa oleville naiselle oikeus itsenäisesti päättää sukunimestään, lapsi voi saada jommankumman vanhemman sukunimen (L 694/1985)

1986   Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (L 609/1986)

1994   Avioliitossa tapahtuvan raiskauksen kriminalisointi yhtenä viimeisistä EU-maista (L 316/1994)

1994   Uudistettu valtion virkamieslaki – sisältää virkamiesten tasapuolisen kohtelun periaatteen (L 750/1994)

1995   Yksityisellä paikalla tapahtuva ns. tavallinen pahoinpitely yleisen syytteen alaiseksi – ennen sitä esimerkiksi kodin sisällä tapahtunut pahoinpitely oli asianomistajarikos, eli syytteen nostaminen riippui uhrin päätöksestä (L 578/1995)

1997   Seksuaalirikoksen ja perheväkivallan uhrille mahdollisuus saada valtion varoilla avustaja ja tukihenkilö oikeudenkäyntiä varten (L 689/1997)

1998   Seksuaalirikoslain uudistus: raiskaus jaetaan teon törkeyden mukaan kolmeen luokkaan: raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen. Tärkein uudistus oli lähes kaikkien seksuaalirikosten saattaminen virallisen syytteen alaiseksi. (L 563/1998) Lisäksi seksuaalipalvelujen ostaminen alle 18-vuotiaalta nuorelta säädettiin rangaistavaksi.

1998   Laki lähestymiskiellosta: väkivallan uhrille mahdollisuus hakea lähestymiskieltoa (L 898/1998)

2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus

Teksti perustuu tyttöjen ja naisten oikeuksien Friidu-oppimateriaaliin.

Ihmisoikeudet.net on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja Maailma.netin yhteistyöhanke.
Yhteistyökumppaneina lisäksi useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja opettajatyöryhmiä.
Hanketta ovat rahoittaneet opetusministeriö, opetushallitus ja ulkoasiainministeriö