Kulttuurirelativismi ja ihmisoikeuksien universaalisuus

Universalismin kannattajien mukaan kaikkiin yhteisöihin pitää soveltaa samoja eettisiä normeja. Kulttuurirelativismin mukaan universaalista moraalia ei ole olemassa.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden tausta on luonnonlain teoriassa sekä moraalifilosofiassa, joihin liittyy perinteinen länsimainen usko yksilön kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien ensisijaisuuteen. Universalismin kannattajien mukaan kaikkiin yhteisöihin pitää soveltaa samoja eettisiä normeja. Vaikka ihmisoikeuksien juuret ovatkin länsimaisissa kirjoituksissa, se ei universalismin kannattajien mukaan ole perusteltu syy väittää, että ihmisoikeudet edustavat länsimaisia arvoja ja sopivat vain länsimaihin. Klassisen liberalismin kirjoittajat eivät kirjoittaneet yhteiskuntansa olemassa olevista arvoista, vaan he pikemminkin hyökkäsivät niitä vastaan. He ehdottivat periaatteita, jotka heidän mukaansa pitäisi hyväksyä yleismaailmallisesti. Periaatteiden hyväksynnän tulisi riippua niiden paikkansapitävyydestä tai -pitämättömyydestä, ei siitä, tulevatko ne alun perin lännestä vai jostain muualta.

Kulttuurirelativismin mukaan moraalin säännöt vaihtelevat paikasta toiseen. Se esittää, että vallitsevat moraalikäsitykset riippuvat kulttuurisista tekijöistä. Koska moraali on peräisin kulttuurista ja kietoutunut siihen, kulttuuri myös sitoo moraalia. Kulttuurirelativismin mukaan universaalia moraalia ei ole olemassa. Joidenkin kulttuurirelativistien mukaan yksilön oikeudet ovat epäoleellisia kulttuureissa, jotka perustuvat muihin kuin länsimaisiin arvoihin. Kulttuurirelativismi kieltää yksilöiltä näiden moraalisen oikeuden vertailla oikean ja väärän universaaleja standardeja ja vedota niihin. Kulttuurirelativismin mukaan moraaliarvojen tulee olla aitoja, eivätkä ne saa tulla kulttuurin ulkopuolelta.

Sekä kulttuurirelativismissa että universalismissa voidaan havaita vivahde-eroja. Radikaalien kulttuurirelativistien mukaan kulttuuri on moraalin ja normien ainoa sitova lähde. Heikon kulttuurirelativismin mukaan kulttuuri voi sitoa moraalia ja normeja. Radikaaleille universalisteille puolestaan kulttuuri on moraalin ja normien kannalta merkityksetön, koska ne ovat universaalisesti sitovia. Kulttuurirelativismi on hankalan tilanteen edessä kun kulttuurit kohtaavat tai käyvät läpi suuria muutoksia.

Perustuu tekstiin Kuusjärvi: Ihmisoikeudet ja kehitys.

Ihmisoikeudet.net on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja Maailma.netin yhteistyöhanke.
Yhteistyökumppaneina lisäksi useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja opettajatyöryhmiä.
Hanketta ovat rahoittaneet opetusministeriö, opetushallitus ja ulkoasiainministeriö