Ihmisoikeuskasvatus

 

Ihmisoikeuskasvatus tarkoittaa ihmisarvoa kunnioittavan elämäntavan opettamista ja oppimista. Se on oppia ihmisoikeuksista sekä ihmisoikeuksiin kasvattamista ja kasvamista.

 

Ihmisoikeuskulttuurin rakentaminen

Ihmisoikeuskasvatuksen perustana on tapa, jolla ihminen ymmärtää itseään, muita ja yhteiskuntaa. Ihmisarvon, oikeuden, kunnioituksen ja velvollisuuden käsitteiden sisäistäminen on suvaitsevan, välittävän, erilaisuutta ja kaikkien oikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan kivijalka.

Kun opettajat ja kasvattajat pyrkivät johdonmukaisesti rakentamaan tämänkaltaista "ihmisoikeuskulttuuria", kaikkien aineiden tunnit ovat ihmisoikeuskasvatusta. On vaikeaa kunnioittaa muiden oikeuksia, jos ei koe itse olevansa kunnioituksen arvoinen. Siksi ihmisoikeuskulttuurin edistäminen niin koulussa kuin yhteiskunnassakin alkaa luottamuksen rakentamisesta ja kaikkien oikeuksia kunnioittavan ilmapiirin luomisesta.

 

Ihmisoikeuskasvatus tarjoaa tavan jäsentää ympäröivää maailmaa

Kansainvälisten ihmisoikeuksien kehitys nivoutuu historiallisiin tapahtumiin ja kertoo jatkuvasti muuttuvasta maailmasta. Maailman tapahtumat, kuten talouden ilmiöt seurauksineen, sodat ja konfliktit, tai nälänhädästä kertovat uutiset tulisi sitoa nuoren omaan kokemusmaailmaan perustuviin oikeuden, vapauden ja tasa-arvon käsitteisiin.

 

Ihmisoikeudet elämäntapana

Ihmisoikeudet elämäntapana, käsitys omista oikeuksista ja vastuuntunto muiden oikeuksien toteutumisesta kehittyvät arjessa jatkuvan omakohtaisen kokemuksen kautta. Siksi ihmisoikeuskasvatuksessa on hyvä käyttää osallistuvan oppimisen keinoja, jotka korostavat itsenäistä tiedonetsintää sekä analyyttistä ja kriittistä ajattelua.

 

Kansainväliset suositukset


Ihmisoikeuskasvatuksen vuosikymmenen (1995-2004) aluksi joulukuussa 1994 YK:n yleiskokous kehotti kaikkia jäsenvaltioita laatimaan kansallisen toimintaohjelman ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi, ja vuonna 1997 UNESCO:n Suomessa pidetyn alueellisen seminaarin pohjalta annettiin kaksi konkreettista suositusta:

1. Ihmisoikeuskasvatus tulisi sisällyttää koulujen opetussuunnitelmaan

2. Opettajien tulisi saada riittävää koulutusta ihmisoikeuksista

Edelleenkin vain pieni osa YK:n jäsenvaltioista on ryhtynyt toimenpiteisiin ihmisoikeuskasvatuksen turvaamiseksi ja kehittämiseksi maassaan. Suomi ei ole toistaiseksi laatinut kansallista toimintaohjelmaa YK:n suositusten mukaisesti.

 

Perustuu tekstiin: ABC: Teaching Human Rights.

Ihmisoikeudet.net on Amnestyn Suomen osaston, Ihmisoikeusliiton, Suomen YK-liiton ja Maailma.netin yhteistyöhanke.
Yhteistyökumppaneina lisäksi useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja opettajatyöryhmiä.
Hanketta ovat rahoittaneet opetusministeriö, opetushallitus ja ulkoasiainministeriö