Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus (TSS-sopimus) sisältää muun muassa työhön ja työoloihin, terveyteen ja hyvinvointiin, asumiseen, koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä oikeuksia.

Sopimukseen sisältyy myös oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon, mukaan lukien oikeus riittävään ravinnonsaantiin, vaatetukseen ja asumisen tasoon.

Lisäksi perheen suojelu, oikeus parhaaseen saavutettavissa olevaan ruumiilliseen ja henkiseen terveyteen on turvattu TSS-sopimuksessa.

Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1966. Sopimuksen valinnainen pöytäkirja astui voimaan vuonna 2008.

Jokainen sopimukseen liittynyt valtio sitoutuu käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan toimenpiteisiin sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. Yleissopimuksessa suojeltuja oikeuksia ei voi peruuttaa.

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea

Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa valvoo TSS-komitea. Se koostuu 18 riippumattomasta asiantuntijasta, jotka sopimukseen liittyneet valtiot ovat valinneet.

Komitea käsittelee valtioiden määräaikaisraportit avoimissa istunnoissa.Valtoiden edustajilla on oikeus olla läsnä käsittelyn ajan, he myös ottavat osaa vuoropuheluun. Kuulemisissa komitea ottaa lisäksi huomioon YK:n erityisjärjestöjen antaman informaation sekä kansalaisjärjestöjen toimittamat kannanotot.

Käsittelyn päätteeksi komitiea antaa loppupäätelmät, joissa on kuvattu käsittelyn pääkohdat sekä sopimusvelvoitteiden toimeenpanon tilannetta, edistysaskelia ja mahdollisia haasteita. Päätelmät sisältävät myös toimenpidesuosituksia sopimusvelvoitteiden toimeenpanon tehostamiseksi.

ECOSOCin pyynnöstä komitea valmistelee myös yleiskommentteja TSS-sopimuksen eri artikloista ja säädöksistä. Menettelyn tarkoituksena on avustaa sopimukseen liittyneitä maita täyttämään raportointivelvoitteensa sekä edistää vaiheittain sopimuksessa määriteltyjen oikeuksien täysimääräistä toteutumista.

Yksilövalitusmenettely

TSS-oikeuksien komitealle voi tehdä myös yksilövalituksia. Valituksen voi tehdä kuka tahansa, joka väittää jäsenvaltion loukanneen hänen sopimuksessa turvattuja oikeuksiaan. Valitusta ennen tulee asia olla käsitelty kaikissa kotimaisissa oikeusasteissa eikä se saa olla vireillä muissa kansainvälisissä menettelyissä.