Mitä on syrjintä?

Ihmisoikeuksien universaalisuudesta (yleismaailmallisuudesta) seuraa, että ihmisoikeuksia loukataan aina, jos yhtä ihmistä tai ihmisryhmää kohdellaan ilman hyväksyttävää perustetta eri tavoin kuin toisia samassa asemassa olevia. Syrjintää ei siis ole kaikki erilainen kohtelu, vaan erottelu, joka kohdistuu a) samassa asemassa oleviin ihmisiin b) ilman hyväksyttävää tarkoitusperää.

Samassa asemassa olevia ihmisiä ovat esimerkiksi työnhakijat, julkisten palvelujen käyttäjät tai asevelvolliset. Jos jonkin tällaisen henkilöryhmän sisällä tehdään erotteluja, niille on esitettävä ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä perustelu. Muutoin on kyse syrjinnästä. Sen sijaan syrjinnästä ei välttämättä ole kysymys, jos selvästi eri asemassa olevat ihmiset kokevat tulevansa kohdelluiksi eri tavoin – esimerkiksi jos yliopistossa opiskelevan opintotuki on pienempi kuin samanikäisen työttömän henkilön saama työttömyysturva.

Erityisen herkästi erottelua pidetään syrjivänä, jos sen taustalla on syrjivä tarkoitusperä. Esimerkiksi ravintolan asiakkaiden erottelu ihonvärin perusteella tai työnhakijoiden karsinta sukupuolen perusteella ovat ilmeisiä syrjintätilanteita. Mutta myös erottelun syrjivä vaikutus ilman syrjivää tarkoitusperää voi muuttaa sen syrjinnäksi: esimerkiksi jos kauppaan tai ravintolaan on mahdoton päästä pyörätuolilla. Joskus käytetään termejä välitön ja välillinen syrjintä näiden tilanteiden erottamiseksi.

Syrjinnän kielto ihmisoikeussopimuksissa

YK:n ihmisoikeussopimukset:

Eräät YK:n ihmisoikeussopimukset on laadittu nimenomaan syrjinnän torjumiseksi. Sopimuksista voidaan mainita rotusyrjinnän vastainen yleissopimus sekä naisten oikeuksien sopimus. Myös yleisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyy syrjinnän kieltävä artikla. Sellainen on sekä kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksessa että taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksessa.

Kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksen artikla 26 menee kaikkein pisimmälle, koska se on luonteeltaan itsenäinen. Yleensä ihmisoikeussopimukset kieltävät syrjinnän, joka liittyy sopimuksessa turvattuihin oikeuksiin. Artiklan 26 syrjintäkielto kieltää syrjinnän kaikilla elämänalueilla. Se on siten itsenäinen ihmisoikeus. KP-sopimuksessa kielletään erikseen myös syrjintään yllyttäminen.

Euroopan ihmisoikeussopimus:

Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on myös syrjinnän kieltävä artikla.

YK:n ihmisoikeussopimukset

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus

2 artikla

  1. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu kunnioittamaan ja takaamaan jokaiselle alueellaan olevalle ja oikeuspiiriinsä kuuluvalle yksilölle tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.
  2. Jokainen valtio sitoutuu perustuslakiensa mukaisessa järjestyksessä ja tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin toteuttaakseen lainsäädännöllä tai muulla tavalla tässä yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet, jotka eivät jo ole voimassa.
  3. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu:
    • a) varmistamaan, että jokaisella henkilöllä, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on käytettävissään tehokas oikeuskeino, vaikka loukkauksen olisivat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt;
    • b) varmistamaan, että se joka turvautuu sellaiseen oikeuskeinoon, saa oikeutensa ratkaistuksi toimivaltaisen oikeudellisen, hallinnollisen tai lakiasäätävän viranomaisen tai muun valtion oikeusjärjestyksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen toimesta, sekä kehittämään oikeuskeinojen käyttömahdollisuuksia;
    • c) varmistamaan, että toimivaltaiset viranomaiset panevat täytäntöön sellaisten oikeuskeinojen perusteella annetut päätökset.

20. artikla

  1. Kaikki propaganda sodan puolesta on kiellettävä lailla.
  2. Kaikki kansallisen, rotu- tai uskonnollisen vihan puoltaminen, joka merkitsee yllytystä syrjintään, vihollisuuksiin tai väkivaltaan, on kiellettävä lailla.

26. artikla

Kaikki ihmiset ovat oikeudellisesti yhdenvertaisia ja oikeutettuja ilman minkäänlaista syrjintää yhtäläiseen lain suojaan. Tässä suhteessa lain tulee kieltää kaikki syrjintä ja taata kaikille henkilöille yhtäläinen ja tehokas suojelu rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää vastaan.

Yleissopimus taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista

2. artikla

  1. Jokainen tämän yleissopimuksen sopimusvaltio sitoutuu sekä erikseen että varsinkin talouden ja tekniikan alalla kansainvälisen avun ja yhteistoiminnan kautta täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan ryhtymään toimenpiteisiin kaikin soveltuvin keinoin ja varsinkin lainsäädäntötoimenpitein tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksiensa toteuttamiseksi asteittain kokonaisuudessaan.
  2. Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan, että tässä yleissopimuksessa mainittuja oikeuksia käytetään ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa syrjintää.
  3. Kehitysmaat voivat ottaen asianmukaisesti huomioon ihmisoikeudet ja kansantaloutensa määrätä, missä laajuudessa ne tulevat takaamaan tässä yleissopimuksessa tunnustettu taloudelliset oikeudet muukalaisille.

Euroopan ihmisoikeussopimus

14. artikla

Syrjinnän kielto

Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

Syrjinnän kielto – ihmisoikeustuomioistuinten päätöksiä