Mitä oikeus tulla tunnustetuksi henkilönä merkitsee?

Sanonta ”henkilönä lain edessä” viittaa siihen, että valtioiden on tunnustettava yksilöiden oikeus tehdä tuomioistuinten vahvistamia sopimuksia tai käynnistää oikeusjuttuja omien laillisten oikeuksiensa toteuttamiseksi.

Ihmiset kuuluvat lain piiriin: lait koskevat meitä. Kuulumme sekä niiden oikeuksien että niiden velvollisuuksien piiriin, jotka kansallisissa ja kansainvälisissä laeissa on ilmaistu. Ihmisoikeudet ovat osa tätä oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisuutta.

Tärkeä osa artiklaa on sana ”jokaisella”. Se tarkoittaa, ettei valtio voi tehdä erottelua omien kansalaistensa, ulkomaalaisten tai valtiottomien ihmisten välillä. Jokaiselle on turvattava ne oikeudet, jotka henkilöllä lain edessä on.

Oikeus tulla tunnustetuksi henkilönä ihmisoikeussopimuksissa

YK:n ihmisoikeussopimukset

Jokaisen oikeus tulla tunnustetuksi henkilönä lain edessä todetaan kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksessa. Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen oikeutta nimeen ja kansalaisuuteen. Lapsen henkilöllisyyttä tai kansalaisuutta ei saa riistää.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus

16 artikla

Jokaisella on oikeus tulla tunnustetuksi kaikkialla henkilöksi oikeudellisessa mielessä.

Yleissopimus lapsen oikeuksista

7 artikla

  1. Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan.
  2. Sopimusvaltiot takaavat näiden oikeuksien toteuttamisen kansallisen lainsäädäntönsä ja asiaankuuluvissa kansainvälisissä asiakirjoissa määriteltyjen velvoitteidensa mukaisesti etenkin silloin, kun lapsi muuten olisi kansalaisuudeton.

8 artikla

  1. Sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan lapsen oikeutta säilyttää henkilöllisyytensä, myös kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa niin kuin lainsäädännössä niistä määrätään ilman, että niihin puututaan laittomasti.
  2. Milloin lapselta on laittomasti riistetty hänen henkilöllisyytensä osittain tai kokonaan, sopimusvaltioiden on annettava hänelle asianmukaista apua ja suojelua pyrkimyksenään nopeasti palauttaa lapselle hänen henkilöllisyytensä.

Oikeus tulla tunnustetuksi henkilönä – esimerkkipäätös

+Kysymys alkuperäiskansaan kuuluvien henkilöiden oikeudesta tulla tunnustetuksi lain edessä

Tapaus YATAMA v. Nicaragua Amerikan ihmisoikeustuomioistuimen päätös 2005

Taustatietoa

CIA:n mukaan noin 5 % nicaragualaisista kuuluu etniseltä taustaltaan johonkin maan alkuperäiskansaan. Suurin osa heistä on miskitointiaaneja. Nicaraguan etnisen moninaisuuden tunnustamisen taustalla on toive päästä eroon syrjinnästä, jota alkuperäiskansat ovat pitkään kokeneet.

Nicaraguan perustuslaki turvaa alkuperäiskansojen tapaoikeuden. Tämä oikeus perustuu vuosisatojen aikana kehittyneisiin yhteisön käytäntöihin. Käytäntöjä ei ole erikseen kirjattu lakiin vaan ne kulkevat suullisesti sukupolvelta toiselle. Tapaoikeuteen kuuluu muun muassa oikeus kieleen ja kulttuuriin, oikeus valita yhteisön viranomaiset sekä oikeus hallita omia paikallisasioita.

Tapauksen kuvaus

YATAMA (Yabti Tasba Masraka Nanih Asia Takanka) on lähinnä miskitojen poliittinen puolue Nicaraguassa. Se toimii Pohjoisen ja eteläisen Atlantin autonomisilla alueilla. Puolue päätti asettaa jäseniään ehdolle kaupunginvaltuuston vaaleihin sekä pormestarin ja varapormestarin vaaleihin, jotka pidettiin marraskuussa 2000.

Poiketen alkuperäisestä suunnitelmasta, muut alueen puolueet eivät muodostaneet koalitiota YATAMAn kanssa. Näin ollen se päätti osallistua vaaleihin alueen ainoana puolueena. Heinäkuussa 2000 YATAMA lähetti Nicaraguan ylimpään vaalilautakuntaan kiireellisen viestin, jossa se pyysi lautakunnalta lupaa asettaa jäseniään ehdolle omissa nimissään, ilman yhteisen koalition muodostamista. Ylin vaalilautakunta ei vastannut viestiin. YATAMA lähetti viestin uudelleen lautakuntaan kolme kertaa.

Elokuussa vaalilautakunta lopulta vastasi YATAMAlle. Se ilmoitti, ettei puolue saanut lupaa osallistua vaaleihin. Päätös perustui muun muassa siihen, ettei YATAMAn ehdokkaillä yksinään, ilman koalitiota, ollut kunnassa tarpeeksi tukijoita. Myöhemmin YATAMA haki muutospäätöstä oikeudessa tuloksetta.

Valitus Amerikan ihmisoikeustuomioistuimeen (AIT)

YATAMA valitti AIT:lle muun muassa Amerikan ihmisoikeussopimuksen 23 (poliittiset oikeudet) ja 24 artiklaan (yhdenvertaisuus lain edessä) sekä Amerikan ihmisoikeusjulistuksen XX artiklaan (oikeus äänestää ja osallistua hallitukseen) nojaten. Puolue valitti siitä, että siltä oli evätty oikeus asettaa ehdokkaitaan vaaleihin.

AIT:n päätös

Nicaragua oli sitä mieltä, että YATAMAn olisi kuulunut toimia vaalilain vaatimalla tavalla, jotta se olisi saanut asettaa ehdokkaita vaaleihin. Sen olisi pitänyt asettaa ehdokkaat puoli vuotta ennen vaalipäivää ja lisäksi sen olisi tullut hankkia 3 % tukiääniä. Tuomioistuin katsoi, että poliittiset oikeudet ovat demokratian kannalta yhteiskunnan keskeisimpiä oikeuksia. AIT totesi, että Nicaraguan tulee taata nämä oikeudet kaikille kansalaisilleen ja ottaa erityisesti huomioon pitkään syrjittyinä olleet Atlantin rannikon alkuperäiskansat. Niin Nicaraguan perustuslaki kuin rannikon autonomisten alueiden lakikin takaavat tämän erityiskohtelun. AIT:n mukaan lain olemassaolo ei kuitenkaan yksin riitä toteuttamaan alkuperäiskansojen erityiskohtelua. Lisäksi Nicaraguan valtion tulee ottaa käyttöön tarvittavat keinot, jotta oikeus toteutuisi.

Tuomioistuin totesi, että YATAMAn tapauksessa Nicaragua ei pyrkinyt edistämään puolueen jäsenten pääsyä ehdokkaiksi vaaleissa. Päinvastoin, se esti puolueelta mahdollisuuden päästä mukaan päättämään alueen asioista. AIT tuomitsi Nicaraguan Amerikan ihmisoikeussopimuksen 23 (poliittiset oikeudet) ja 24 artiklan (yhdenvertaisuus lain edessä) rikkomuksista. Tuomioistuin määräsi Nicaraguan poistamaan lainsäädännöstään kaikki esteet, jotka vaikeuttavat alkuperäiskansojen organisaatioiden mahdollisuuksia asettaa jäseniään ehdokkaiksi vaaleilla valittaviin virkoihin.

Katso koko tapaus espanjaksi.