Mitä on kidutus?

Kidutus on tahallista kovan kivun tai kärsimyksen aiheuttamista. Kidutuksen tarkoituksena on usein uhrin rankaiseminen tai pelottelu taikka tietojen tai tunnustuksen kiristäminen. Kidutuksena voidaan pitää myös sillä uhkaamista tai pakottamista katsomaan toisen kidutusta. Kidutusta pidetään yhtenä pahimmista ihmisoikeusloukkauksista.

Kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kielto velvoittaa kaikkia valtioita. Kidutus ei ole sallittavaa missään olosuhteissa eikä millään perusteilla – ei valtion julistamassa hätätilassa eikä terroristin kiinni saamiseksi. Useimpien valtioiden kansallisessa lainsäädännössä kidutus ja muu epäinhimillinen kohtelu on kielletty ja valtiot usein tuomitsevat kaikenlaisen kidutuksen. Tästä huolimatta lukuisissa valtioissa kidutetaan edelleen ihmisiä. Kidutusta harjoittavien valtioiden määrä on todennäköisesti tunnettua suurempi, sillä kidutus pyritään useimmiten salaamaan.

Monissa maissa erityisessä vaarassa joutua kidutuksen uhriksi ovat pidätetyt, vangitut ja erilaisiin laitoksiin suljetut henkilöt, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen edustajat sekä toisinajattelijat. Kidutusta käytetään muun muassa tunnustuksen saamiseksi rikoksesta epäillyltä ja valtion vastustajien hiljentämiseksi. Joissain maissa korruptoituneet poliisit käyttävät kidutusta keinona kiristää rahaa. 2000-luvulla kidutus on lisääntynyt erityisesti ns. terrorismin vastaisen sodan yhteydessä, sillä monissa maissa terrorismin torjumisen on katsottu oikeuttavan kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun esimerkiksi kuulustelujen yhteydessä.

Kidutusta ruokkii rankaisemattomuus eli se, että syyllisiä ei aseteta oikeudessa vastuuseen teoistaan. Keskeistä kidutuksen estämisessä onkin kidutusvälineiden tehokas tutkinta ja syyllisten asettaminen vastuuseen teoistaan. Kidutuksen estämiseksi välttämättömiä toimia ovat muun muassa kaikkien pidätettyjen oikeus lakimieheen ja lääkäriin sekä pidätyspaikkojen tehokas valvonta. Tärkeää on myös varmistaa, ettei kiduttamalla saatuja tietoja hyödynnetä oikeudenkäynnissä.

Kidutuksen kielto ihmisoikeussopimuksissa

YK:n ihmisoikeussopimukset

Kidutus kielletään kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa. Myös lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus kieltää kiduttamisen, minkä lisäksi sopimuksessa kielletään alle 18-vuotiaan tuomitseminen kuolemanrangaistukseen. Kidutuksen kieltoa koskee myös YK:n erityissopimus, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus. Kyseinen sopimus paitsi kieltää kidutuksen, myös velvoittaa valtioita estämään, rankaisemaan ja hyvittämään kidutuksen.

Euroopan ihmisoikeussopimus

Euroopan ihmisoikeussopimuksen kidutuksen kieltoa tulkitaan hyvin laajasti. Oma tärkeä merkityksensä on sillä, että kyseisen artiklan on katsottu kieltävän paitsi valtion toimet myös kohtelun, jonka yksilö on saanut toisessa valtiossa mahdollisen karkotuksen jälkeen. Myös Suomessa korkein hallinto-oikeus on kumonnut useita karkotuspäätöksiä sen vuoksi, että henkilöä olisi kotimaahan palauttamisen vuoksi uhannut kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.

Kidutuksen kielto – ihmisoikeustuomioistuinten päätöksiä