Miksi ihmiskauppaa?
Taustavoimana köyhyys
Globaali eriarvoisuus, työttömyys ja köyhyyden naisistuminen edistävät ihmiskauppa. Nämä paitsi asettavat entistä useammat ihmiset alttiiksi ihmiskaupan välittäjille, myös toimivat pohjana ihmissalakuljettajien toimille. Ihmisten lisääntynyt ja helpottunut liikkuminen sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden kehittyminen ovat niin ikään vaikuttaneet siihen, että ihmiskaupasta on kehittynyt yksi nykyajan vakavimmista ihmisoikeusongelmista.
Köyhyyden lisäksi ihmiskauppaa ruokkii myös erityisesti länsimaissa halpaan työvoimaan ja prostituutioon kohdistuva kysyntä. Kasvottomuudestaan huolimatta asiakkaat ovat globaalin seksiteollisuuden keskeisiä toimijoita ja pääasiallisia rahoittajia. Muodostaessaan kysyntää uusille ja eksoottisille ”tuotteille” he pitävät osaltaan yllä kansainvälistä ihmiskauppaa. Esimerkiksi Kauko-itään matkaavat miljoonat länsimaiset seksituristit luovat kysyntää alueen kasvavalle lapsikaupalle.
Kaupalle luovat elintilaa myös poikkeusolot: esimerkiksi aseelliset konfliktit ja niiden jälkeinen yhteiskunnallinen epävakaus tarjoavat ihmiskaupan välittäjille erinomaisen mahdollisuuden hyötyä esimerkiksi pakolaisten turvattomasti asemasta. Kansainvälisen siviili- ja rauhanturvajoukkojen tiedetään esimerkiksi Balkanilla lisänneen alueelle suuntautuvaa nais- ja tyttökauppaa. Myös luonnonmullistusten aiheuttamat poikkeustilat edistävät kauppaa: Thaimaassa erityisesti lapsikauppa lisääntyi joulukuun 2004 hyökyaallon jätettyä suuren määrän lapsia orvoiksi.
Torjuva maahanmuuttopolitiikka ruokkii ihmiskauppaa. Tulkitessaan ihmiskaupan uhrit laittomiksi maahanmuuttajiksi, maahanmuuttosäädökset eväävät uhreilta heidän tarvitsemansa tuen. Rasismi on erottamaton osa prostituutiota ja naiskauppaa. Prostituution kenttä on monissa maissa rakentunut siten, että laittomat maahanmuuttajat tai vähemmistöryhmät tarjoavat seksipalveluja valtaväestölle.
