Saamelaiset
Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.
Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Alkuperäiskansana pidetään sellaista väestöryhmää, jonka esivanhemmat asuttivat aluettaan sen valloituksen tai myöhemmän uudisasutuksen aikana tai ennen nykyisten valtakunnanrajojen syntyä. Alkuperäiskansalla on ainutlaatuisia historiallisista vaiheistaan periytyviä tapoja esimerkiksi kulttuurin ja yhteiskuntaelämän alueella.
Sukutaustalla, ihmisen suhteella kieleen ja kulttuuriin sekä tunteella saamelaisuudesta on merkitystä saamelaisuuden määrittelyssä.
Suomessa saamelaisia on noin 9 000 (samediggi.fi), Norjassa saamelaisia on arveltu olevan yli 60 000, Ruotsissa 15 000 - 20 000 ja Venäjällä 2 000. Suomen saamelaisista n. 40 %asuu saamelaisten kotiseutualueella. Yli 20% muualla Suomessa ja loput ulkomailla. Saamelaisilla on ollut yhteinen saamen lippu vuodesta 1986. Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan helmikuun 6. päivä. Saamelaisten oma kansallislaulu on nimeltään Saamen suvun laulu.
Saamen kielen asema
Saamen kieli on Suomen sukulaiskieli. Äidinkielenään saamen oppineita on nyt 3 000. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame. Saamelaisten kotiseutualueella saamen kielisellä oppilaalla on oikeus saada saamenkielistä opetusta.
Suomessa saamen kielen asemaa ja käyttöä turvataan 1992 voimaan tulleella ja 2003 uudistetulla kielilailla. Saamenkielisiä palveluja on tarjolla tällä hetkellä hyvin vähän, mutta saamelaisilla on mahdollisuus käyttää viranomaisasioissa käännös- ja tulkkipalveluja. Inarin- ja kolttasaamelaiset ovat vaikeimmassa asemassa, koska he ovat vähemmistönä vähemmistössä. Näiden kielien säilyttämiseksi elinvoimaisina, on aloitettu työskentelemään entistä aktiivisemmin esim. Inarin alueella
Saamelaisten kotiseutualue
Saamelaiset elävät Pohjoiskalotin alueella ja kaikkiaan heitä asuu neljän valtion Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän rajojen sisällä. Saamenmaa eli saameksi Sápmi ulottuu Norjan ja Ruotsin keskiosista aina Kuolan niemimaalle asti.
Saamelaisten kotiseutualueeseen Suomessa kuuluvat pohjoisimmat kuntamme eli Enontekiö, Inari ja Utsjoki sekä Sodankylän pohjoisosat. Lisäksi siihen kuuluu koltta-alue Inarissa, jossa asuvat toisen maailmansodan jälkeen Suomeen muuttaneet kolttasaamelaiset. Ainoastaan Utsjoella saamelaiset ovat enemmistönä, muualla määrä on noin kolmasosa väestöstä.
Saamelaisten maaomistuksista on käyty kiistoja valtion kanssa. Valtio omistaa nykyään yli 90 % saamelaisten kotiseutualueesta. Saamelaisten perinteiset ammatit ovat olleet poronhoito, kalastus ja metsästys, mutta suurin osa saa nykyään tulonsa muista kuin perinteisistä elinkeinoista.
Kulttuuri-itsehallinto
Kaikissa Pohjoismaissa saamelaisilla on oma edustuksellinen elin, saamelaiskäräjät. Edelläkävijä Suomessa oli vuonna 1973 perustettu saamelaisvaltuuskunta, joka on toiminut vuodesta 1996 saamelaiskäräjien nimellä. Tällöin Suomen saamelaisille turvattiin kotiseutualueella kieltä ja kulttuuria koskeva kulttuuri-itsehallinto, jonka toteutumista juuri saamelaiskäräjät valvoo ja toteuttaa. Käräjien 21 edustajaa Suomen saamelaiset valitsevat keskuudestaan. Kotiseutualueella saamelaisten on saatava myös kirkolliset palvelut eli häät, kasteet ja hautajaiset saamen kielellä. Vuodesta 1991 saamelaisia on alkuperäiskansana kuultu eduskunnassa erityisesti heitä koskevissa asioissa.
Suomen hallituksen toiminnassa saamelaisten suhteen on edelleen toivomisen varaa. Saamelaisten oikeudet maahan, veteen ja perinteisiin elinkeinoihin ovat edelleen turvaamatta. Työn alla on tärkeitä asioita, kuten Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu ja valmistautuminen ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifiointiin.
Perustuu tekstiin Ihmisoikeusliitto: Ihmisoikeudet - sinun oikeuksiasi
Ihmisoikeusliitto: Syrjintä Suomessa 2006 ja Syrjintä Suomessa 2008
Katso myös Saamelaiskäräjien verkkosivu.
