Romanit
Romanit ovat etninen väestöryhmä, jolla on oma kieli sekä omaleimainen tapaperinne ja kulttuuri. Suomessa romaneja on noin 10 000. Lisäksi Ruotsin puolella asuu noin 3 000 suomalaista romania. Romanit olivat alun perin vaeltajakansaa, ja he lähtivät liikkeelle Intiasta noin vuoden 1000 paikkeilla. Suomeen romanit saapuivat 1500-luvulla. Euroopassa romaneja on yhteensä noin 8-10 miljoonaa.
Romanit pyrittiin pitkään sulauttamaan valtaväestöön
Romanit ovat vähemmistöasemansa vuoksi joutuneet usein vainotuiksi. Romanien saapuessa Suomeen maamme kuului Ruotsin kuningaskuntaan, ja hallitusvalta suhtautui kielteisesti uusiin tulijoihin. Maamme historiassa romaneilta on kielletty mm. kirkolliset toimitukset ja sairaanhoito (1500-luku). Välillä oli luvallista jopa tappaa maamme alueella tavatut romanit (ns. hirttolaki vuodelta 1637), ja Venäjän vallan aikanakin tavoitteena oli romanien sulauttaminen valtaväestöön (1800-luku).
Romanit kohtasivat vakavia ihmisoikeusloukkauksia myös 1900-luvulla. Heidän kulttuuriinsa ja kieleensä suhtauduttiin kielteisesti, ja myös suomalaisen yhteiskunnan voimakas rakennemuutos 1950–1960-luvuilla vaikeutti romanien selviytymismahdollisuuksia. Perinteiset romaniammatit (käsityöläisyys, kaupustelu, eläintenhoito) menettivät tuolloin merkitystään, mikä on edelleenkin yksi syy romanien vaikeaan työllisyystilanteeseen ja syrjäytymiseen. Romanien aiemman varauksellisen suhtautumisen koulutukseen otaksutaan johtuneen siitä, että koululaitosta pidettiin valtiovallan keinona sulauttaa romanit pääväestöön. Myös kiertelevä elämäntapa vaikutti vähäiseen koulunkäyntiin.
Suunta muuttui vasta 1970-luvulla
Romaniväestön aseman parantamiseksi alettiin tehdä suunnitelmallisesti työtä vasta 1970-luvulta alkaen. Ensimmäinen syrjinnän kieltävä laki tuli voimaan, ja romanien taloudellisiin, sivistyksellisiin sekä sosiaalisiin ongelmiin alettiin puuttua.
Yleinen asennemuutos näkyy vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa, jossa romaniväestön asema turvattiin ensi kertaa lainsäädännöllä. Vuonna 2000 uudistuneen perustuslain mukaan ketään ”ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Perustuslain toinen tärkeä uudistus oli saamelaisten ja romanien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tätä tukevat myös päivähoitoasetus, joka mahdollistaa romanikielen ja kulttuurin tukemisen, ja koululaki, joka vahvistaa romanikielen asemaa äidinkielenä.
Lainsäädännöllinen työ on ollut merkittävä alku, jolla romanit on tunnustettu vähemmistöksi. Voidaan kuitenkin katsoa, että vieläkään ei olla korostettu vähemmistön omaa yhteiskunnallista osallistumista, joten tietyt rakenteelliset ongelmat ovat säilyneet.
Romanit kohtaavat kuitenkin edelleen syrjintää esimerkiksi asumisessa, palveluiden tarjonnassa ja rekrytoinnissa.
Romanien omat yhdistykset pyrkivät yhteistyössä valtion kanssa parantamaan romanien taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista asemaa.
Perustuu tekstiin Ihmisoikeudet – sinun oikeuksiasi ja Suomen romanit Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä.
