Maahanmuuttajat
Maahanmuuttaja on henkilö, joka elää väliaikaisesti tai pysyvästi maassa, jossa hän ei ole syntynyt mutta johon hän on luonut merkittäviä sosiaalisia siteitä. Hän on saattanut muuttaa esimerkiksi työntekijänä, perhesuhteen vuoksi tai pakolaisena.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2008 lopussa Suomessa asui 143 256 ulkomaan kansalaista. Suurimmat Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaisryhmät koostuvat Venäjältä (26 909) ja Virosta (22 604) tulleista. Sen jälkeen tulevat Ruotsista Suomeen muuttaneet (8 439). Kymmenen suurimman kansalaisuusryhmän joukkoon kuuluvat myös somalialaiset, kiinalaiset, thaimaalaiset, saksalaiset, turkkilaiset, irakilaiset ja britit.
Maahanmuuttajien tilastointi on vaikeaa, sillä tilastointia tehdään kansalaisuuden, kielen sekä syntymävaltion perusteella. Suomen kansalaisuuden saamisen myötä maahanmuuttaja näkyy siis edelleen joissain tilastoissa (kuten kieli), mutta häviää toisista.
Maahanmuuttajista vain pieni osa on pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, vaikka pakolaisten määrä maailmalla on todella suuri. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n julkaiseman Global trends -vuosiraportin mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pakolaisiksi joutuneita ihmisiä oli vuoden 2008 lopussa 42 miljoonaa. Maailman pakolaisista 80 prosenttia elää kehitysmaissa, kuten myös valtaosa sisäisessä paossa olevista ihmisistä. Kehitysmaat kantavatkin suurimman vastuun pakolaisista maailmassa.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuonna 2008 turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 4035 kappaletta. Turvapaikkayksikkö myönsi vuonna 2008 eri perusteilla oleskelulupia yhteensä 785 kpl (39 % kaikista ratkaisuista). Kielteisiä päätöksiä annettiin yhteensä 1011 henkilölle (51 % kaikista ratkaisuista). Kiintiöpakolaisia Suomeen otettiin vuonna 2008 737.
Maahanmuuton virittämä keskustelu on ollut hyvin polarisoitunutta: maahanmuuttajat on koettu joko mahdollisuudeksi tai uhaksi. Osa keskustelijoista on pitänyt maahanmuuton lisääntymistä myönteisenä kansainvälistymisenä ja kulttuurisena rikkautena ja maahanmuuttajia puolestaan väestöllisenä ja taloudellisena voimavarana. Osa taas on kokenut ulkomaalaiset lähinnä taakaksi; maamme on sanottu saavan vain lisää elätettäviä. On myös tahoja, jotka ovat pitäneet maahanmuuttajia uhkana. On puhuttu työttömyyden ja rikollisuuden lisääntymisestä tai pelätty suomalaisen kulttuurin olevan vaarassa.
Silloin kun maahanmuuttajaa kohdellaan samassa tilanteessa eri tavoin etnisen taustan vuoksi, on kyse syrjinnästä. Maahanmuuttajat kohtaavat syrjintää monessa eri tilanteessa. Työtä hakiessa maahanmuuttajat saattavat esimerkiksi törmätä vaatimukseen täydellisestä suomen kielen taidosta – joka kuitenkin on tosiasiallinen vaatimus vain hyvin harvoissa tehtävissä.
Laki ei kuitenkaan estä positiivista erityiskohtelua. Maahanmuuttajanaisille voidaan esimerkiksi varata oma uimahallivuoro. On muistettava, että perusoikeussäännösten tavoitteena on edistää tosiasiallista eikä ainoastaan muodollista tasa-arvoa. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen voi joissain tilanteissa edellyttää esimerkiksi sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin heikommassa asemassa olevan ryhmän muita parempaa erityiskohtelua. Esimerkiksi maahanmuuttajille voidaan tarjota tiettyjä erityispalveluja, joilla pyritään edistämään tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista
Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2008
Tilastotiedot: Monitori 2/2009 tilastoliite
Apulaisoikeusasiamies 16.6. 2009 Dnro 208/4/08
